ISTO-hankkeiden yleiskatsaus > WaterAdapt

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen

Hankkeen nimiSuomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen (WaterAdapt)
LaitoksetSYKE
ProjektiryhmäBertel Vehviläinen, Noora Veijalainen
Hankkeen muut rahoittajatMMM
Hankkeen aloitus- ja lopetusvuodet2006-2011
Hankkeen verkkosivut/loppuraportti

Menetelmät, työkalut ja tutkimusalueet

Yleiskuvaus

WaterAdapt-hankkeessa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen hydrologiaan, vesivaroihin, pohjaveteen ja säännöstelykäytäntöihin. Tutkimus tuotti tietoa ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimukseen vesistöjen osalta ja identifioi ilmastonmuutokseen liittyviä tulva- ja kuivuusriskejä. Tutkimuksessa arvioitiin nykyisten järvien säännöstelykäytäntöjen ja -lupien sopivuutta tulevaisuudessa erityisesti tulva- ja kuivakausina ja miten säännöstelykäytäntöjä voisi muuttaa, jotta ne toimisivat ilmaston muuttuessa. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksesta johtuvien hydrologisten muutosten vaikutuksia vesistön eri käyttömuotoihin ja tilaan.

WaterAdapt-hankkeen tulosten perusteella ilmastonmuutos muuttaa järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua merkittävästi. Tulokset osoittavat, että nykyiset säännöstelyluvat eivät monissa järvissä ole tarkoituksenmukaisia ilmaston muuttuessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatiikin säännöstelykäytäntöjen muuttamista ja lupaehtojen tarkistamista nykyisistä. Näin vältytään tilanteilta, joissa epätarkoituksenmukainen säännöstely kärjistää ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia. Uusien säännöstelyohjeiden tulisi olla joustavia, jotta ne toimivat hyvin erityyppisissä ilmasto-olosuhteissa.

Tavoitteet

Riittävä ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen edellyttävät nykyistä tarkempaa käsitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesivaroihin, tulviin ja kuiviin kausiin. Ennakoivilla toimenpiteillä on mahdollista vähentää vesistöjen käyttöön ja tilaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

WaterAdapt hankkeen tavoitteena oli arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin, tulviin ja kuiviin kausiin ja edelleen vaikutuksia vesistösäännöstelyihin ja tulvariskin hallintaan sekä pohjaveden korkeuksiin. Hankkeessa selvitettiin vaihtoehtoisia toimenpiteitä sopeutua kuivuus- ja tulvariskin lisääntymiseen säännöstelykäytäntöjä muuttamalla.

Menetelmät

Tutkimuksessa käytetään SYKEn Vesistömallijärjestelmää (Vehviläinen et al. 2005) simuloitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen hydrologiaan. Vesistömallijärjestelmä on HBV-mallityypin konseptuaalinen hydrologinen malli, jota käytetään operatiivisessa tulvaennustamisessa ja tutkimuksessa. Säännöstelyn vaikutusta vedenkorkeuksiin tutkitaan testaamalla erilaisia mahdollisia säännöstelyohjeita säännöstellyille järville. Vesistömallin lähtötietoina ovat päivittäinen sadanta ja lämpötila.

Vedenkorkeuden muutoksen vaikutuksia ekonomisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin indikaattoreihin tarkastellaan muutamalla valituilla järvillä. Indikaattorimallit on kehitetty ja niitä on käytetty SYKEssä useissa säännöstelyn kehittämishankkeissa (Marttunen ja Järvinen 1999; Tarvainen et al. 2006). Mallit on kehitetty säännöstelyn vaikutuksen arvioimiseen eivätkä ne siten huomioi kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka etenkin ekologiassa ovat varsin moninaisia.

Ajanjaksot: Tarkasteltavat ajanjaksot ovat 2010-39, 2040-69, 2070-99.

Kohteet: WaterAdaptissa tarkastellaan useita järviä eri puolilla Suomea. Hydrologiset skenaariot tehtiin 25 järvelle 15 vesistössä, mukaan lukien Suomen suurimmat vesistöt Kymijoen, Vuoksen, Kokemäenjoen, Oulujoen ja Kemijoen vesistöt. Vaikutustarkastelut tehtiin kuudessa vesistössä.

Skenaariot: Hankkeessa on käytetty useita eri ilmastoskenaarioita. Ilmastoskenaarioita ovat Ilmatieteen laitoksen laskema 19 globaalin mallin keskiarvo ja globaalien ilmastomallien HadCM3, ECHAM5 ja CCSM3 tulokset sekä useat ENSEMBLES data-arkiston alueellisten ilmastomallien tulokset. Käytetyt päästöskenaariot ovat SRES päästöskenaariot A1B, A2 ja B1.

Viitteet

  • Marttunen M., Järvinen E.A. 1999. Päijänteen säännöstelyn kehittäminen: Yhteenveto ja suositukset. Suomen ympäristö 357. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. ISBN 952-11-0602-6
  • Ruosteenoja K. 2007. Maailmanlaajuisiin malleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Saatavilla Ilmatieteen laitoksen www-sivuilta. http://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/acclim_ltila_sadeskenaariot_verkko.pdf [25.9.2007]
  • Ruosteenoja K. & Jylhä K. 2007. Temperature and precipitation projections for Finland based on climate models employed in the IPCC 4th Assessment Report. Third International Conference on Climate and Water, Helsinki, Finland, 3-6 September 2007. Proceedings, p. 404-406.
  • Silander J., Vehviläinen B., Niemi J., Arosilta A., Dubrovin T., Jormola J., Keskisarja V., Keto A., Lepistö A., Mäkinen R., Ollila M., Pajula H., Pitkänen H., Sammalkorpi I., Suomalainen M. & Veijalainen N. 2006 Climate change adaptation for hydrology and water resources. FINADAPT Working Paper 6, Finnish Environment Institute Mimeographs 335. Finnish Environment Institute, Helsinki.
  • Tarvainen A., Verta O-M., Marttunen M., Nykänen J., Korhonen T., Pönkkä H. & Höytämö J. 2006. Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Suomen ympäristö 37/2006, Suomen ympäristökeskus. Helsinki.
  • Vehviläinen B., Huttunen M. & Huttunen I. 2005. Hydrological forecasting and real time moni-toring in Finland: The watershed simulation and forecasting system (WSFS). In Innovation, Advances and Implementation of Flood Forecasting Technology, conference papers, Tromsø, Norway, 17 to 19 October 2005. ISBN Book 1-898485-13-5.
  • Veijalainen N. 2008. Climate change effects on water resources and regulation in eastern Finland. XXV Nordic Hydrological Conference 2008, August 11-13, 2008, Iceland. Nordic Hydrological Programme, NHP Report No. 50. Reykjavik.